Taantuma ei ole vähentänyt intoa perustaa uusia yrityksiä varsinkin pääkaupunkiseudulla verrattuna koko maahan.
Pääkaupunkiseudulla toimivat yrityspalvelut kuten Vantaan uusyrityskeskus, Espoon Seudun uusyrityskeskus, YritysHelsinki ja Naisyrittäjyyskeskus sekä ELY- keskus tarjoavat yritysneuvontaa myös maahanmuuttajille. Suurin osa palveluista on suomeksi ja neuvontapalveluja myös englanniksi.
Maahanmuuttajat, joiden kielitaito on heikko, tarvitsevat neuvontaa ja koulutusta myös muilla kielillä. Pääkaupunkiseudun yrityspalvelut maahanmuuttajille toiminta on suunniteltu yhdessä Helsingin Vantaan Espoon kaupunkien ja uusyrityskeskusten kanssa.
Pääkaupunki seudun maahanmuuttajien yrityspalvelut on tarjottu maahanmuuttajille:
- yritysneuvonta kahdeksalla eri kielellä
- infotilaisuudet suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi
- iltakoulutusta maahanmuuttajayrittäjille suomeksi, venäjäksi ja englanniksi.
- työvoimapoliittinen yrittäjyyskoulutusta maahanmuuttajille
- yrityshautomopalvelut (75 % hautomoyrittäjistä on maahanmuuttajat)
- lisäksi selkokielinen yrityksen perustamisopas
Pääkaupunkiseudulla asuu yli puolet Suomen maahanmuuttajista ja täällä toimii myös puolet Suomen maahanmuuttajien perustamista yrityksistä (n. 3500).
Maahanmuuttajien määrä tulee pääkaupunkiseudulla kasvamaan maahanmuuton lisääntyessä ja myös Suomen sisäinen muutto kohdistuu yleensä pääkaupunkiin. Yhä useammat maahanmuuttajat ovat kiinnostuneet oman yrityksen perustamisesta.
Maahanmuuttajien yrittäjyyden parantaminen on edelleen tavoitelistamme kärjessä Helsingin-elinkeinopalvelun yhteydessä toimivassa YritysHelsingissä. Suomen maahanmuuttaja on ihminen, joka kehittyy vuorovaikutuksessa muiden suomalaisten ja maahanmuuttajien ryhmien kanssa. Sen vuoksi on niin tärkeää, että kehitetään parhaat mahdollisuudet ja yhteistyö-kotouttamis-ohjelmat.
Tasa- arvo perustuu ihmisten tasavertaisuuteen. Maahanmuuttajat ovat vähemmistönä uudessa kulttuurissaan mutta kuitenkin enemmistö tekee päätöksiä, jotka koskevat myös vähemmistöä. Enemmistön velvollisuus on myös huolehtia vähemmistön oikeuksista ja siitä että vähemmistön kulttuuri säilyy.
Suomessa puhutaan sekaisin työperäisestä maahanmuutosta ja humanitäärisestä maahanmuutosta. Humanitääriseen maahanmuuttoon kuuluvia kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijat (suomi ottaa vuosittain noin 750 hlö) kiintiöpakolaisia. Suomeen tulee alaikäisiä lapsia. Kun alaikäiset lapset tulevat Suomeen yksin ilman vanhempia ja hakevat turvapaikkaa, he saavat oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella. Sen jälkeen Suomi joutuu maksamaan näiden lasten perheiden kaikkien perheenjäsenten matkaliput Suomeen perheenyhdistämistilanteissa. Suomessa on 120 eri kieltä sekä eri kulttuuria maahanmuuttajien ryhmässä. Lisäksi samaan kulttuuriin kuuluneet maahanmuuttajat kehityksen myötä joutuvat muodostamaan uudenlaisia kulttuurisia kokonaisuuksia.
Työ on tärkeä asia.
Maahanmuuttajien korkean työttömyysasteen alentaminen on koko suomen poliittisten päättäjien tehtävänä. Mitä enemmän kiinnitämme huomiota näihin asioihin nyt, sitä pienemmäksi jälkilasku tulee yhteiskunnalle muodostumaan huomenna.
Lapset ovat tässäkin asiassa ensisijaisen tärkeitä. Meidän on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajalapset voivat hyvin ja täyttävät oppivelvollisuutensa.
Nyt tarvitaan hyviä päätöksentekijöitä ja rakentava mediaa, kansalaisjärjestöjä, vähemmistöjen järjestöjä ja meitä jokaista.
Suomen Gallupin mukaan vuonna 2007 yli puolet suomalaisista oli valmis ottamaan lisää maahanmuuttajia Suomeen. Nyt 36 prosenttia on valmis ottamaan lisää maahanmuuttajia Suomeen. Asenteet ovat muuttuneet nopeasti.
Maahanmuutto Suomeen tulee jatkumaan.
Meillä on mahdollisuudet kehittää hyviä suomalaisten työ ja yrittäjän malleja sekä välttää muualla tehtyjä virheitä. Meillä on nyt Suomessa erinomaisia ammattilaisia, asiantuntijoita ja päättäjiä.
Yhdessä me voimme tehdä turvallisemman ja oikeudenmukaisemman Suomen.
